laivarannalla on pitkä historia
Purolan työväentalo siirtyi R. Pirinen Oy:n omistukseen 2.12.2019, jolloin kiinteistön pitkäaikainen omistaja Pyhtään Sosialidemokraatit (aiemmin Purolan / Svartbäckin Työväenyhdistys) möi noin hehtaarin tontin rakennuksineen Riku Pirisen omistamalle yhtiölle.
Pyhtään Laivarannan eli Skeppstrandin tilan vuodesta 1908 alkanut historia sai uuden luvun. Uuden omistajan tavoitteena on synnyttää Laivarannasta Etelä-Kymenlaakson paras juhlapaikka. Toiminnassa tullaan arvostamaan paikan historiaa ihmisten kohtaamispaikkana. Luonnonkaunis ympäristö tulee olemaan myös merkittävässä roolissa paikan uudessa indentiteetissä.
Pyhtään Laivarannan eli Skeppstrandin tilan vuodesta 1908 alkanut historia sai uuden luvun. Uuden omistajan tavoitteena on synnyttää Laivarannasta Etelä-Kymenlaakson paras juhlapaikka. Toiminnassa tullaan arvostamaan paikan historiaa ihmisten kohtaamispaikkana. Luonnonkaunis ympäristö tulee olemaan myös merkittävässä roolissa paikan uudessa indentiteetissä.
Vilkas toiminnan ja harrastusten keskus
Viime vuosisadan alussa Laivarannan tuntumassa kulkivat paitsi veneet, myös laivat. Pyhtäältä Kotkaan kulki säännöllinen laivaliikenne. Höyrylaiva Pyhtää pysähtyi Laivarannassa ja sen jälkeen Pyhtään Lököressä.
Kotka Nyheter 18.6.1901: "Pyhtää, uusi saaristohöyry linjalle Kotka-Loviisa saapui toissa päivän aamuna runsaasti liputettuna kaupungin satamaan. Höyrylaiva, joka on rakennettu Varkauden konepajalla, näyttää jo ulkopuolelta erikoisen hienolta, kunnolliselta ja toimivalta. Ulkoa se on maalattu valkoiseksi ja sisäpuolelta se on pidetty punaruskeana. Laivan mitat ovat pituus 72 ja leveys 15,5 jalkaa ja syväys on 4 jalkaa. Keula- ja peräsalongit ovat tilavia ja mukavia ja laiva näyttä kaikilla tapaa hyvin vastaavan niitä odotuksia, joita voi asettaa saaristohöyrylle. Tänään tapahtuu laivan katsastus ja se tekee koematkan merelle. Heti, kun laiva on katsastettu alkaa se vuoronsa. Kuten tunnettua, tulee laivaa kuljettamaan herra Kr. Sjögren, entinen Estherin päällikkö."
Kotkan Sanomat 20.6.1901:'
Iltamia
Iltamat työväentalolla olivat 1930-50 -luvuilla tärkeitä tapahtumia. Ensin esitettiin usein näytelmä tai muuta ohjelmaa, joka takasi sen, ettei huviveroa tarvinnut maksaa. Näiden jälkeen tuli se odotetuin hetki, kun tanssit alkoivat ja kestivät sitten yleensä puolitoista tuntia.
Tupa oli täynnä, musiikki soi savikiekoilta ja tunnelma oli korkealla.
Kulttuuritapahtumia
Runonlausunta, näytelmäkerhon esitykset ja muut kulttuuritapahtumat olivat 1940-50 -luvuilla hyvin suosittuja. Kyläläiset, varsinkin nuoret, olivat innolla niissä mukana.
Elokuvia
Kiertävät elokuvien näyttäjät kävivät myös Purolan talolla. Elokuvia oli niin aikuisten kuin lastenkin makuun. Yleensä elokuvia esitettiin kaksi kerrallaan, ja ensimmäinen oli koko perheen elokuva.
Singerit hurisivat
Purolan naiset kokoontuivat talolle 1930-luvulla, kun siellä järjestettiin Singer-kurssit. Ompelukoneet hurisivat ja uusia vaatteita syntyi purolalaisille perheille.
Bingoa
Pyhtään Kunnon järjestämänä talolla pelattiin bingoa 1970-luvulla. Tilaisuuksiin järjestettiin myös tilauskyytejä linja-autoilla. Tämä tuli kuitenkin kalliiksi, ja bingot loppuivat.
Rantariehat vetivät väkeä
1970-luvulla alkaneet Purolan rantariehat vetivät talon piha-alueelle väkeä myös lähialueen kesämökeiltä.
Järjestäjänä oli vuodesta 196 lähtien Pyhtään Nousu, ja esiintyjät olivat usein tunnettuja. Rantariehassa viihdyttivät mm. viihdetaiteilija ja koomikko Nipa Niemi, Pyhtäältä lähtöisin ollut, Linnanmäelläkin esiintynyt taitovoimistelija Alpo Hirvimäki, imitaattori Reijo Salminen ja kaimansa, taikurimestari Reijo Salminen.
Rantariehan puuhamiehinä ja juontajina toimivat Mauri ja Martti Hokkanen avustajinaan runsaslukuinen talkooväki. Ohjelmassa oli mm. tikanheittoa, ja lopuksi pidetiin tanssit.
Viimeinen rantarieha järjestettiin vuonna 2002.
Diskoja
Talolla on ollut myös varsin vauhdikkaita illanviettoja. Urheiluseura Pyhtään Nousu järjesti 2000-luvun vaihteessa nuorisolle diskoiltoja.
Urheilua
Nousu on olut tärkeä tekijä talon monipuolisessa urheilutoiminnassa. Urheiluseura perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1916 nimellä Svartbäckin Työväenyhdistyksen Urheilu- ja Voimisteluseura Nousu. Se perustettiin uudestaan vuonna 1926 nimellä Voimistelu- ja Urheiluseura Svartbäckin Nousu, josta sittemmin tuli Purolan Nousu.
Talolla mm. voimisteltiin ja pelattiin lentopalloa. Kiinnostus painonnostoon heräsi 1950-luvulla, ja Kauko Markkanen alkoi kehitellä mielessään levytangon rakentamista. Vanhoihin maitotonkan puolikkaisiin valettiin betonia, ja painot olivat valmiit. Talon lattian rakenteet eivät kestäneet levytangon tömähtelyä, ja painonnostosta tuli ulkolaji.
Purolan työväentalon sali saatiin harrastajia tyydyttävään kuntoon vuonna 1969. Ylpeyden hetki koitti, kun Nousun lentopalloilijat nousivat vuonna 1987 lentopalloliiton 3-sarjaan.
Pihalla järjestettiin yleisurheilukilpailuja vuodesta 1926 lähtien.
Ympärillä hieno luonto
Laivaranta sijaitsee idyllisen Purolan kylän sydämessä Purolanlahden rannalla. Maisemat merelle ovat upeat.
Yllättäen Laivarannan pihapiiristä löytyy paljon saarnipuita. Niiden tarina on alkanut yhdestä ”yksinäisestä saarnipuusta”. Syntymäkodissaan Laivarannan naapurissa asuva Aira Oljakka kertoo, että
isänsä Oskar Logren tuli Suursaaresta mantereelle 17-vuotiaana.
Hän toi mukanaan yhden saarnen, joita Suursaaressa oli paljon. Se istutettiin uuden kotitalon pihalle, ja sieltä saarnet levisivät myös työväentalon pihalle.
Kivimiehen muisto
Historia tulee Laivarannassa monin tavoin esille. Rannan tuntumasta löytyy graniittinen kivi, johon on kaiverrettu miehen nimi sekä syntymä- ja kuolinaika. Kyseessä on mitä ilmeisimmin
kivitöissä kuollut työmies. Ennen rakennuksen tuloa rannasta on hakattu kiveä rakennusmateriaaliksi.